JUURI NYT:

Nyt tulee jättietu autoilijoille! Hallitus iskee pöytään historiallisen alennuksen

Kotimaa

Yliopisto jyrähtää someraivolle: ”edellytämme vain sitoutumista patriarkaatin purkamiseen”

Journalistiikan opiskelijoiden poliittinen yksipuolisuus on herättänyt kysymyksiä verkossa. Yliopiston mukaan huoli on perusteeton, sillä valintakoe mittaa ainoastaan täysin neutraaleja kykyjä tunnistaa vallan rakenteita ja tuottaa yhteiskunnallisesti kestävää sisältöä.

Vakavailmeinen journalistiikan professori seisoo ristiin käsin yliopiston rakennuksen edessä. Elsa Kulttuurikello
Koulutusvastaavan mukaan valintakokeessa ei ole kyse vasemmistolaisesta politiikasta, vaan ainoastaan kapeasta valikoimasta oikeita mielipiteitä.

Yliopisto tyrmää jyrkästi julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että journalistiikan valintakoe suosisi vasemmistolaisia tai tiettyyn maailmankatsomukseen nojaavia hakijoita. Koulutuksen vastuuhenkilöiden mukaan koe mittaa ainoastaan tulevan toimittajan täysin neutraaleja perustaitoja, kuten kykyä tunnistaa omia etuoikeuksiaan, hahmottaa rakenteellista eriarvoisuutta ja tuottaa kielellisesti inklusiivisia sisältöjä puhtaasti ilmastovastuullisesta lähtökohdasta.

Yliopiston mukaan kriitikot ymmärtävät tahallaan väärin sen, että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden perusperiaatteet näkyvät valintakokeen ytimessä. Asiantuntijoiden mukaan kyse ei nimittäin ole lainkaan ideologiasta, vaan puhtaasta ammattitaidosta. ”On täysin harhaanjohtavaa väittää, että valintakoe olisi millään tapaa vasemmistolainen. Emme kysy hakijoiden puoluekantaa ollenkaan”, painottaa journalistiikan koulutusvastaava, joka kuvailee omaa viitekehystään demokraattiseksi ekofeminismiksi. ”Hakijoiden tulee ainoastaan osoittaa ymmärtävänsä, miksi perinteinen objektiivisuus on historiallisesti erittäin ongelmallinen käsite, miten toimitukset uusintavat valtarakenteita ja millä tavoin journalisti voi toimia oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ja ekososiaalisen siirtymän fasilitaattorina.”

Ajatus siitä, että sukupuolineutraalin kielenkäytön, eettisen kuluttamisen ja rakenteellisen epätasa-arvon käsittely viittaisi muka tiettyyn poliittiseen suuntaukseen, kertoikin yliopiston mukaan ennen kaikkea kriitikoiden omista asenteista. Valintakoetta laatinut yliopistonlehtori pitää koko puhetta ”wokesta” täysin vanhentuneena. ”Me puhumme nykyään lähinnä intersektionaalisesti tiedostavasta, normikriittisestä ja ekologisesti vastuullisesta journalistisesta osaamisesta. On valtava sääli, että jotkut yhä kokevat tämän poliittisena. Esimerkiksi viime vuoden kokeessa hakijoiden piti vain suunnitella asiapitoinen kampanja siitä, miten media voisi nykyistä kunnianhimoisemmin tukea kapitalismin purkamista kestävän kehityksen nimissä. Tässä ei tietenkään ollut mitään ideologista, vaan se oli ihan tavallinen tekninen soveltamistehtävä.”

Joukko opiskelijoita keskustelemassa vakavina modernissa luokkahuoneessa.
Opiskelijaedustaja muistuttaa, että opiskelijoiden joukkoon mahtuu valtavasti erilaisia mielipiteitä aina vasemmistoliitosta anarkososialismiin.

Myös opiskelijajärjestön edustajat korostavat, että jatkuva puhe vasemmistolaisesta vinoumasta toimituksissa on rankkaa liioittelua. Järjestön puheenjohtajan mukaan on täysin absurdia väittää, että alalle valikoituisi vain samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. ”Meidän vuosikurssillamme on todella monenlaisia näkökulmia ja aidosti monimuotoinen ilmapiiri. Eivät kaikki ole samalla tavalla radikaalisti systeemikriittisiä. Yksi opiskelukaverini esimerkiksi kannattaa vasemmistoliittoa, toinen vihreitä hieman markkinaliberaalimmasta kulmasta, ja yksi ei halua määritellä itseään lainkaan puoluepoliittisesti, vaan ainoastaan ekososialistisesti. Osa suhtautuu markkinatalouteen vain varauksellisen kielteisesti”, opiskelijaedustaja avaa vuosikurssin poikkeuksellisen laajaa poliittista kirjoa.

Myös opiskelijajärjestön edustajat korostavat, että jatkuva puhe vasemmistolaisesta vinoumasta toimituksissa on rankkaa liioittelua.

Faktat todistavatkin valintakokeen puolueettomuuden: kokeessa ei kysytä mitään poliittisesti latautunutta, kuten ”miten markkinatalous hyödyttää yhteiskuntaa”, ”miten toimittaja voi välttää aktivismia” tai ”voiko eettinen kuluttaminen olla elitistinen kehys”. Sen sijaan kokeessa käytännössä testataan vain ammatillisia ydinvalmiuksia ilman arvovarauksia. Hakijan pitää esimerkiksi osata selittää kattavasti, miten media edistää parhaiten tasa-arvoa, miten normatiivista kielenkäyttöä korjataan toimituksissa turvallisemmaksi ja miten lukijaa ohjataan kohti oikeita eettisiä valintoja. Yliopiston viesti onkin selvä: ovet ovat avoinna aivan kaikille, kunhan hakija ymmärtää ehdottomasti oman paikkansa rakenteellisissa sortohierarkioissa.

Jatka lukemista

Seuraavat jutut

Seuraava juttu