Pysäyttävä arvio: hallituksen leikkaukset voi syöstä Suomen lapset perikatoon – "Täyttä populismia"

Lasten oikeuksien puolustajana tunnettu kattojärjestö varoittaa vakavista seurauksista, mikäli sen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset toteutuvat ja vaarantavat poliittisen eliitin perinteiset virkistysretket.

"Yhteiskunnallisen diskurssin kaventuminen on suorastaan huolestuttavaa", huokaa Lapsuus turvaan ry:n toiminnanjohtaja Marjatta Korpela-Sihvonen. Pyylevä, kirkkaanvihreään pellavatunikaan pukeutunut järjestöjyrä asettelee suuria, pyöreitä ja paksusankaisia punaisia silmälasejaan painokkaasti. Hän istuu Hakaniemessä sijaitsevan toimistonsa design-sohvalla ja selailee monisivuista raporttia, joka käsittelee rakenteellisen eriarvoisuuden intersektionaalisia ulottuvuuksia. Korpela-Sihvosen mukaan järjestön elintärkeä, lasten hätään fokusoituva työ on nyt vakavassa vaarassa historiallisen lyhytnäköisen leikkauspolitiikan vuoksi. Uhka ei kohdistu niinkään ruohonjuuritason toimintaan, vaan aivan vaikuttamistyön ytimeen: varakkaille entisille poliitikoille ja sidosryhmille vuosittain järjestettäviin Lapin-virkistysmatkoihin, joissa luodaan "välttämätöntä strategista synergiaa".

"Meidän on ymmärrettävä laajoja sosiopoliittisia kokonaisuuksia. Ilman näitä vetäytymispäiviä viiden tähden kylpylähotelleissa meillä ei ole sitä sosiaalista pääomaa, jolla vaikutetaan poliittiseen tahtotilaan", Korpela-Sihvonen avaa termejä huolellisesti artikuloiden. Järjestön ydintehtävänä on tuottaa diskursiivisia tiloja, joissa päättäjät voivat kohdata lapsiköyhyyden teemat abstraktilla, konseptuaalisella tasolla – mieluiten poronkäristyksen ja laatuviinien äärellä. Jos tämä vuosikymmeniä hiottu verkostoitumisrakenne ajetaan alas, järjestön kyky tuottaa akateemis-hallinnollista materiaalia lasten ahdingosta romahtaa Korpela-Sihvosen mukaan välittömästi. Se puolestaan jättäisi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset täysin ilman narratiivista edustusta valtiovarainministeriön kahvipöydissä.

Avaa kuva suurempana

Viime aikoina julkisuudessa on kuitenkin esiintynyt soraääniä. Oikeistolaiset ja uusliberalistiset kriitikot ovat kehdaneet väittää, ettei Lapsuus turvaan ry:n toiminnalla ole juuri mitään tekemistä oikeiden lasten auttamisen kanssa. Pahantahtoisimpien lausuntojen mukaan järjestön vaikuttamistyö koostuu nykyään lähinnä siitä, että kaksi viestinnän harjoittelijaa syöttää ChatGPT-kielimalliin kehotteita tuottaakseen kymmeniä sivuja pitkiä, täysin sisältövapaita huoliraportteja. Näissä tekoälyn generoimissa lausunnoissa viljellään termejä kuten 'osallisuuden fasilitointi' ja 'voimaannuttava tilapoliittisuus', mutta konkreettinen apu perheille loistaa poissaolollaan. Järjestön tilinpäätöksestä ilmenee samanaikaisesti, että varsinaiseen avustustyöhön käytettiin viime vuonna murto-osa summasta, joka upposi sidosryhmien ideointiseminaareihin ja konsulttipalkkioihin.

Viime aikoina julkisuudessa on kuitenkin esiintynyt soraääniä.

Tällainen kritiikki on kuitenkin helppo nähdä läpi. Kuten Korpela-Sihvonen aivan oikein huomauttaa, kyse on silkasta ennen vaaleja kiihtyvästä oikeistopopulismista, jolla pyritään vain rapauttamaan pohjoismaisen kansalaisyhteiskunnan peruspilareita. "On älyllisesti epärehellistä vaatia monimutkaiselta rakenteelliselta vaikuttamistyöltä jotain niin banaalia kuin välittömiä, mitattavia hyötyjä yksittäisille lapsille", hän linjaa ja korjaa jälleen punaisia silmälasejaan tuohdutuksen vallassa. Toimitus on täysin samaa mieltä: asioiden redusoiminen ruohonjuuritason avustamiseksi on vaarallista populismia, joka uhkaa marginalisoida järjestökentän elintärkeät asiantuntijat. Lopulta onkin kysyttävä: eikö kukaan todella ajattele lapsia tärkeänä diskursiivisena konstruktiona?