Jorma sanoo kärsivänsä rakenteellisesta miesvihasta, mutta yksi vaatimus työnantajalle saa monet hieraisemaan silmiään

Jorma, 54, sanoo joutuneensa vuosien ajan kestämään työelämän kohtuuttomia odotuksia, kuten sitä että töihin pitäisi tulla, siellä pitäisi olla ja joissakin tapauksissa jopa tehdä jotakin.

Jorman mukaan ongelma ei ole hänen elämäntavoissaan vaan yhteiskunnan jäykissä rakenteissa. Hän kertoo liittyneensä nuorena ammattiliittoon ennen kaikkea siksi, että ajatus oikeuksista kuulosti miellyttävältä, kun taas velvollisuudet jäivät hänen mielestään aina turhan pienellä fontilla kirjoitetuiksi.

Työmarkkinoilla hän kokee kohdanneensa toistuvasti rakenteellista miesvihaa, joka näyttäytyy erityisesti siinä, että työnantaja odottaa vastinetta palkalle. Jorma pitää tätä vanhanaikaisena ajatteluna ja huomauttaa, että pelkkä potentiaali saapua työpaikalle luo jo itsessään huomattavaa lisäarvoa.

Avaa kuva suurempana

Lähipiiri kuvailee Jormaa mieheksi, joka suhtautuu työntekoon periaatteellisella varauksella mutta puolustaa tauko-oikeuksia intohimoisesti. Hänen mukaansa tehokkuutta korostava kulttuuri syrjii sellaisia työntekijöitä, joilla olisi paljon annettavaa heti kun joku ensin kertoisi tarkemmin, mitä heidän pitäisi tehdä.

Lähipiiri kuvailee Jormaa mieheksi, joka suhtautuu työntekoon periaatteellisella varauksella mutta puolustaa tauko-oikeuksia intohimoisesti.

Kritiikistä huolimatta Jorma uskoo, että ratkaisu olisi yksinkertainen. Hänen mielestään työnantajan tulisi tunnustaa olemisen arvo, maksaa siitä kuukausittain ja jättää varsinaiset työtehtävät vapaaehtoispohjalle. Näin sekä työhyvinvointi että Jorman oma rytmi voisivat viimein kohdata toisensa hallitusti.