Pöyristyttävä paljastus oppimateriaaleista: Koulukirjat pimittävät totuuden lehmän unelma-ammatista – "Tuhoaa lastemme moraalin!"

Koulussa luodaan pohja suhteellemme eläimiin. Oppikirjoissa painottuu kovin keskeisesti vain se, mitä hyötyä eläimestä on, kirjoittaa Huutisten vieraileva kolumnisti Kia Rönkä ja vaatii välitöntä oikaisua aakkoskirjojen lajisortoon.

Kun ekaluokkalainen avaa aapisensa, hän kohtaa järkyttävän näyn: A niin kuin Ahven. Kirja jättää täysin huomiotta ahvenen henkilökohtaisen tilan, suostumuksen tulla katselluksi ja sen, tunteeko kala itsensä ylipäätään A-kirjaimen edustajaksi. Oppikirjoissa lehmät kuvataan passiivisina maidontuottajina, jotka vain seisovat niityllä. Täysin pimentoon jää se tosiasia, että Mansikki saattaisi todellisuudessa haluta luoda uraa graafisena suunnittelijana tai kamppailla keski-iän kriisin kourissa. Tämä yksipuolinen kerronta typistää eläimen pelkäksi resurssiksi ja jättää sen rikkaan sisäisen maailman täysin vaille huomiota.

Vierailin äskettäin eräällä uusimaalaisella ala-asteella ja jouduin poistumaan luokasta paperipussiin hengittäen. Ympäristöopin kirjassa luki kylmänviileästi, että lammas tuottaa villaa. Ei sanallakaan siitä, nauttiiko lammas itse neulomisesta tai kokeeko se kulttuurista omimista, kun ihminen pukeutuu sen tuottamaan kuituun. Tällainen raadollisen utilitaristinen lähestymistapa traumatisoi 7-vuotiaat lapsemme ja opettaa heille, että toisen lajin edustajan voi noin vain riisua ilman kirjallista suostumuslomaketta ja pitkää fasilitoitua keskustelua.

Avaa kuva suurempana

Opetussuunnitelma on päivitettävä välittömästi vastaamaan 2020-luvun monilajista intersektionaalisuutta. Matematiikan tehtävät, kuten 'Jos Pekalla on viisi omenaa ja hän antaa hevoselle kaksi', on muutettava muotoon 'Jos Pekka pyytää hevoselta suostumusta jakaa vegaanisen välipalan, miten hevosen varsuusiän traumat vaikuttavat sen kykyyn ottaa vastaan lahjoja?' Vain tällä tavoin voimme opettaa lapsille, ettei eläin ole automaatti, johon syötetään omenia ja josta tulee ulos ratsastuspalveluita.

Opetussuunnitelma on päivitettävä välittömästi vastaamaan 2020-luvun monilajista intersektionaalisuutta.

Lopulta yhteiskuntamme on tuhoon tuomittu, ellemme ymmärrä opettaa, että jokaisella kastemadolla on oma henkilöbrändi ja uniikki elämänpolku. Ehdotankin, että vanhentuneet ja sortavat oppiaineet, kuten matematiikka ja äidinkieli, korvataan välittömästi uudella kokonaisuudella: Lajienvälinen empatia ja amebojen life coaching. Se on ainoa keino pelastaa tulevat sukupolvet siltä harhaluulolta, että kissa olisi olemassa vain hiirten pyydystämistä varten, eikä esimerkiksi oman indie-podcastinsa hostaamista varten.